Luottamus rakennetaan yhteisillä työmailla

Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:ssä on totuttu katsomaan eteenpäin. Yrityksessä uusiin mahdollisuuksiin tartutaan mieluummin ajoissa kuin jäädään odottamaan, mihin suuntaan ala kehittyy. Tätä ajattelutapaa on ollut vahvistamassa toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen, joka on johtanut yritystä jo parinkymmenen vuoden ajan.

– Aikanaan tavoitteenani oli ensin hankkia käytännön kokemusta, edetä sen jälkeen työpäälliköksi ja jatkaa siitä vielä eteenpäin uralla. Kun Eero Reijonen soitti ja kysyi, lähtisinkö yrityksen toimitusjohtajaksi, harkitsin asiaa jonkin aikaa. Lopulta ajatus alkoi tuntua hyvältä. Samalla pääsin töihin omalle kotipaikkakunnalleni Liperiin, Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen mukaan kehitys syntyy ennen kaikkea rohkeudesta lähteä mukaan silloin, kun asiat ovat vasta muotoutumassa. Sivusta seuraamisen sijaan hän on halunnut olla mukana rakentamassa uutta – niin omalla urallaan kuin yrityksen johdossa.

Hämäläisen johdolla yritys on kasvanut ja kehittänyt osaamistaan määrätietoisesti. Erityisesti puurakentaminen on noussut yhdeksi Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n vahvuuksista, ja yritys on ollut mukana viemässä alaa eteenpäin omalla tekemisellään. Hämäläisen pitkäjänteinen työ huomioitiin myös valtakunnallisesti, kun hänet valittiin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n raadissa Vuoden Rakennusmestariksi 2025.

Yhteistyössä korostuu luottamus

Puurakentaminen saralla Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy on ollut mukana useissa vaativissa kohteissa, kuten Joensuun Lighthouse-opiskelija-asuntolassa sekä viimeisimpänä Porvoon puukerrostaloissa.

– Porvoon puukerrostalohanketta valmisteltiin pitkään. Ensimmäisiä hinnoitteluja tehtiin jo kolme vuotta ennen rakentamisen alkamista. Varsinainen työmaa käynnistyi huhtikuussa 2024, ja hanke kestää noin kaksi ja puoli vuotta, Hämäläinen kertoo.

Porvooseen rakentuu kaikkiaan 208 asuntoa ja noin 12 500 huoneistoneliötä. Kyseessä on mittava kokonaisuus, jossa eri toimijoiden osaaminen ja luottamus yhteistyökumppaneihin korostuvat.

Yksi tärkeistä kumppaneista on pohjoiskarjalainen Sähkö-Saarelainen, jonka kanssa Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy on tehnyt yhteistyötä myös Porvoon hankkeessa.

- Saarelaisen kanssa yhteistyö toimii eri tavalla. KVR-urakkatarjouksissa talotekniikan suunnitelmia ei aina vielä ole, vaan käytössä voi olla pelkkä järjestelmäkuvaus. Siitä huolimatta Saarelaisen antamaan hintaan voi luottaa. Se on meille iso asia, koska lasken kaikki urakat itse, Hämäläinen sanoo.

Sähkö-Saarelaisen vahvuus on Hämäläisen mukaan myös vahva ja monipuolinen osaaminen sähköpuolella, minkä ansiosta tekeminen ei pysähdy vaativissakaan kohteissa.

– Oli kyse puurakentamisesta, teollisuuden erikoiskohteista tai vaikka sairaalaympäristöstä, Saarelainen pystyy tarttumaan kokonaisuuteen. Tämä on etu myös kilpailutusvaiheessa, kun referenssejä esitetään, Hämäläinen kuvaa.

Hämäläisen mukaan pitkäaikaisissa kumppanuuksissa korostuu ennen kaikkea luottamus. Kun yhteistyökumppani tuntee rakentamisen vaatimukset ja pystyy ratkaisemaan asioita joustavasti työmaan edetessä, se tuo varmuutta koko hankkeeseen.

Kaikkea ei kannata jättää sähköpostien varaan

Luottamus Sähkö-Saarelaiseen on rakentunut vuosien ja yhteisten hankkeiden myötä. Hämäläinen kertoo tunteneensa Sähkö-Saarelaisen Jorma Tykkyläisen käytännössä koko rakennusalan uransa ajan. Yhteistyön juuret ulottuvat pitkälle, mahdollisesti jo Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n perustamisvuoteen 1984 saakka.

– Olen tuntenut Jorman niin pitkään kuin olen ollut alalla. Se on ensiarvoisen tärkeää, että tekijät, työnjohto ja asentajat tuntevat toisensa ja tulevat keskenään toimeen. Kun tiedetään, miten toinen toimii, yhteistyö on paljon mutkattomampaa ja arki työmailla sujuu varmemmin, Hämäläinen summaa.

Sama mutkattomuus näkyy myös työmaiden ulkopuolella. Hämäläinen kuvailee Sähkö-Saarelaista paikaksi, jossa on aina mukava käydä.

– Sähkö-Saarelaisella on aina ystävällistä henkilökuntaa, kaikkien kanssa pärjätään ja kahvit saa käydessään. Se kertoo paljon yhteistyön hengestä, hän kuvaa.

Hämäläinen arvostaa Sähkö-Saarelaisessa myös perheyrityksen luonnetta. Hän on itse työskennellyt uransa aikana sekä perheyrityksissä että suuressa konsernissa, ja kokee, että perheyrityksessä päätöksenteolla ja vastuulla on selkeät kasvot.

– Olen aina tykännyt perheyrityksistä. Niissä on isännän ääni ja tahtotila mukana. Kun taustalla on oma raha ja oma vastuu, tekemisessä on erilainen ote kuin kasvottomammassa organisaatiossa, Hämäläinen kuvaa.

Sähkö-Saarelaisen kohdalla hän pitää tärkeänä myös sitä, että toiminta on pysynyt vakaana sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Hämäläisen mukaan yrityksen johdolla on suuri merkitys siihen, mihin suuntaan toimintaa kehitetään.

– Saarelaisella sukupolvenvaihdos on onnistunut hyvin. On ollut hienoa nähdä, että toiminta on pysynyt vakaana ja yritys on lähtenyt tekemään urakoita myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelle. Yhteisiä kohteita on ollut muun muassa Vuokatissa, Talvivaarassa, Kuopiossa palvelutalo ja tällä hetkellä Kaustisella, hän kertoo.

Nuoremmille tekijöille Hämäläisellä on pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentamisesta yksinkertainen neuvo:

– Kaikkea ei kannata hoitaa sähköpostilla ja puhelimella. Kannattaa käydä kylässä ja jutella muustakin kuin pelkistä töistä ja urakoista. Jorman kanssa olimme esimerkiksi viime lauantaina katsomassa pesäpalloa. Meillä on yhteinen Joman aitio, ja siellä tulee silloin tällöin käytyä. Ehkä pitäisi käydä useamminkin, Hämäläinen hymyilee.

Pitkäjänteisyys kantaa sukupolvelta toiselle

Sähkö-Saarelaisella tekemisen perusta on säilynyt jo 90 vuoden ajan. Toimitusjohtaja Antti Saarelainen haluaa kehittää yritystä pitkäjänteisesti ja pitää samalla kiinni siitä, mikä on kantanut sukupolvelta toiselle: vastuu, vakaus ja pitkät asiakas- ja työsuhteet.

Antti Saarelaisen ensimmäiset muistot Sähkö-Saarelaisen toimistolta ulottuvat reilusti yli 30 vuoden taakse. Jo päiväkoti-ikäisenä hän päätyi usein isänsä mukana työpaikalle päiväkotipäivän jälkeen.

– Täällä oli 80-luvun lopussa jättimäisiä tietokoneita, ison jääkaapin kokoisia. Niissä pyöri puoli metriä leveitä magneettinauhoja. Ne jäivät mieleen, Saarelainen muistelee toimiston miljöötä.

Myöhemmin perheyritys tuli enemmän tutuksi koulun loma-aikojen työpaikkana. Samalla tutuksi tulivat myös talon työntekijät, joista moni on ollut yrityksessä mukana vuosikymmenten ajan. Jatkajan rooli ei kuitenkaan ollut Saarelaiselle itsestäänselvyys.

– Lähdin lukion jälkeen jatko-opintoihin Helsinkiin, halusin opiskelemaan eri paikkakunnalle. Siellä vierähti lopulta kymmenen vuotta, kunnes isä kysyi, tulisinko takaisin Sähkö-Saarelaiselle. Elämäntilanne oli siihen sopiva, ja avovaimokin halusi palata Joensuuhun, Saarelainen kertoo.

Työsuhde Sähkö-Saarelaisella alkoi siten vuonna 2013, ja toimitusjohtajana Saarelainen aloitti tammikuussa 2016. Vaikka vastuu kasvoi, siirtymä ei hänen mukaansa tuntunut siinä vaiheessa enää valtavalta harppaukselta.

– Olen pyrkinyt siihen, että pysyn kiinni yrityksen arjessa. Teen yhä vuoroja myös myymälässä ja varastossa, jotta minulla säilyy tuntuma siihen, mitä täällä oikeasti tapahtuu, Saarelainen kuvailee.

Antti Saarelainen uskoo 90-vuotta täyttävän Sähkö-Saarelaisen kantavan voiman olevan vakaus ja pitkäaikaiset asiakas- ja työntekijäsuhteet.

Pitkät työurat ja asiakassuhteet kertovat jatkuvuudesta

Sähkö-Saarelaisessa moni asia on säilynyt samana sukupolvelta toiselle. Saarelaisen mukaan toimintaa ei ole rakennettu nopeiden suunnanmuutosten varaan, vaan vakaan tekemisen ja laaja-alaisen osaamisen päälle.

– Meillä on työntekijöitä, jotka ovat olleet talossa jo 40 vuotta. Toivon, että meillä olisi jatkossakin pitkiä työuria ja että täällä viihdytään. Haluamme tarjota vakaan työsuhteen ilman jatkuvaa heiluntaa tai isoja muutoksia työntekijätasolla. Silloin työntekijä saa keskittyä työn tekemiseen, Saarelainen miettii.

Hyvien työntekijöiden lisäksi pitkät asiakassuhteet ovat yritykselle tärkeä voimavara. Moni asiakas on kulkenut niin ikään Sähkö-Saarelaisen mukana vuosikymmeniä, mikä kertoo Saarelaisen mukaan luottamuksesta ja toiminnan jatkuvuudesta.

– On hyvä asia, että monet asiakkaat ovat säilyneet samoina vuosikymmeniä. Meidän toimintamme ei ole tempoilevaa, eikä täällä ole jatkuvia muutoksia, yritämme tehdä työn pitkäjänteisesti ja rakentaa asiakassuhteita, joissa pääsemme tekemään useita projekteja, hän sanoo.

Vastuu omasta työstä on kasvanut

Vaikka tekniikka ja toimintaympäristö ovat vuosien varrella kehittyneet, sähköalan perustekeminen on Saarelaisen mukaan monelta osin säilynyt ennallaan.

– Laskut kulkevat sähköisesti, eivätkä asentajat enää täytä tunteja lapuille samalla tavalla kuin ennen. Tietotekniikka on lisääntynyt paljon. Itse asentajan työ ei kuitenkaan välttämättä ole muuttunut niin paljon: yhä siellä vedetään kaapeleita ahtaissa väleissä, Saarelainen sanoo.

Työn tekemistä ovat helpottaneet uudet ja kevyemmät työkalut sekä paremmat yhteydenpitomahdollisuudet. Samalla työntekijöiltä vaaditaan aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta ja vastuunottoa.

– Vaatimustaso on kasvanut siinä mielessä, että jokaisen pitää ottaa enemmän vastuuta omasta työstään. Aiemmin johtajan piti olla enemmän fyysisesti mukana työssä, mutta nykyään asioita voidaan hoitaa enemmän etänä. Silloin työntekijän täytyy pystyä tulkitsemaan tilanteita ja tekemään ratkaisuja myös itsenäisesti, Saarelainen kuvaa.

Saarelaisen mukaan teknologia helpottaa yhteydenpitoa ja tekee arjesta nopeampaa, mutta se ei poista perusosaamisen merkitystä. Saarelainen näkee, että sähköalan koulutuksessa perustaitojen merkitys olisi tärkeää pitää vahvasti mukana.

Kokonaisuuden katsomista

Toimitusjohtajan työssä Saarelainen kokee palkitsevaksi erityisesti työn vaihtelevuuden ja ihmisten kohtaamisen. Päivät eivät toistu samanlaisina, vaan eteen tulee jatkuvasti erilaisia tilanteita, asiakkaita, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita.

Edellisiltä sukupolvilta Saarelainen kertoo oppineensa ennen kaikkea jatkuvuuden merkityksen.

– Pitää katsoa aina kokonaisuutta. Ei jäädä yksittäiseen tai lyhytaikaiseen asiaan kiinni, vaan yritetään nähdä pidemmälle, Saarelainen sanoo.

Tulevina vuosina Saarelainen haluaa kehittää Sähkö-Saarelaista yhä laajempien talotekniikan kokonaisuuksien suuntaan. Putkipuolen mukaan tuleminen on osa tätä kehitystä.

– Haluaisin, että säilymme tällä alueella vahvana toimijana omalla alallamme. Putkipuolen myötä pystymme tarjoamaan asiakkaille laajempia kokonaisuuksia, Saarelainen sanoo.

Myös laajentuminen kiinteistöliiketoiminnan puolelle tuo Saarelaisen mukaan vakautta ja mahdollisuuksia olla mukana Joensuun alueen kehittämisessä.

– On kiinnostavaa, kun vastaan tulee erilaisia projekteja ja asioita, joita pääsee tutkimaan. Toivon, että kymmenen vuoden päästä, kun Sähkö-Saarelainen täyttää sata vuotta, olemme edelleen tällä alueella edelläkävijä niin työelämässä kuin kokomme puolesta, Saarelainen summaa.

Pitkä yhteistyö rakentuu luottamuksesta

Kun Jukka Hiltunen puhuu työstään, esiin nousevat nopeasti liikkuvuus, ihmiset ja käytännönläheinen yhteistyö. ABB Oy:n aluemyyntipäällikkönä Itä-Suomessa työskentelevä Hiltunen tuntee sähköalan arjen pitkältä ajalta ja laajasta näkökulmasta.

Hiltunen vastaa työssään erityisesti asuntorakentamiseen liittyvien sähköasennustarvikkeiden myynnistä. Tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa pistorasioita, valokytkimiä, valonsäätimiä, kotiautomaatiojärjestelmiä, ovipuhelimia, asennustarvikkeita, sähköauton latausasemia, sähkökeskuksia sekä hätäkutsu- ja inva-wc-järjestelmiä.

– Olen tehnyt tätä työtä sähköalan myyntityötä reilut parikymmentä vuotta. Taustallani on kokemusta muun muassa sähköalan opettajana, atk-konsulttina sekä tuotantoinsinöörin tehtävissä, mutta sähköala tuntui kaikkein mielenkiintoisimmalta ja siksi valitsin sen opettajan työn loppuessa, Hiltunen kertoo.

Nykyisin hän operoi Ylämyllyltä käsin, mutta työn alue ulottuu Kotkasta Iisalmeen. Vuodessa ajokilometrejä kertyy noin 70 000 ja hotelliöitä runsaasti.

– Tykkään liikkuvasta työstä. En haluaisi istua päivät pitkät koneen ääressä. Tässä työssä parasta ovat asiakkaat, itsenäisyys ja se, ettei yksikään päivä ole samanlainen.

ABB on merkittävä kansainvälinen sähköalan toimija — ABB:llä on laaja tuotevalikoima, josta Sähkö-Saarelaisen käytössä on etenkin sähköasennustarvikkeet.

Vakaa toimija, jonka tuotteiden takana voi seistä

Hiltunen kuvailee ABB:tä vakaaksi, luotettavaksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yrityksen suomalaiset juuret ulottuvat Strömbergiin, jolla oli merkittävä rooli kotimaisen sähköteollisuuden ja sähköalan koulutuksen kehityksessä. Myöhemmin Strömberg siirtyi osaksi ASEAa, ja ASEAn yhdistyessä Brown Boverin kanssa syntyi ABB.

– ABB haluaa tehdä asiat oikein. Se näkyy toimintatavoissa ja siinä, että tuotteiden laadusta pidetään kiinni. Näiden tuotteiden takana uskaltaa seistä ja niitä on hyvä myydä, Hiltunen sanoo.

– Vaikka kyseessä on nyt globaali ja suuri yritys, paikallisuus näkyy. Moni tuotteista valmistetaan Porvoossa. Tällainen iso organisaatio voi joskus näyttää ja tuntua jäykältä, mutta meillä on hyvä ilmapiiri, hyvä esihenkilö ja todella pieni vaihtuvuus. Se kertoo paljon, jatkaa Hiltunen.

Yhteistyökumppaneissa arvostetaan suoraa ja rehellistä toimintaa

Sähkö-Saarelainen on Hiltusen mukaan yksi alueen merkittävistä asiakkaista, ja yhteistyöllä on pitkät juuret – jo ajalta ennen ABB:tä. Yhteistyö näkyy myös työmaakäynneillä, joilla ABB saa arvokasta tietoa siitä, miten tuotteita asennetaan ja käytetään. Saatu palaute tukee tuotekehitystä ja auttaa kehittämään tuotteita entistä toimivammiksi.

– Sähkö-Saarelainen on meille suuri ja tärkeä asiakas. Yhteistyö on ollut helppoa, välitöntä ja rehellistä. Jos tulee esimerkiksi reklamaatioita tai muuta selvitettävää, asiat voidaan sopia suoraan ja hyvässä hengessä, Hiltunen sanoo ja korostaa, ettei tällainen toimintatapa ole alalla itsestäänselvyys.

– Perheyrityksen tausta näkyy myös tässä. Toiminta on ihmisläheisempää kuin kasvottomassa konserniyrityksessä. Yhteistyö on suoraa ja luontevaa niin työnjohdon, teknisen puolen kuin asentajienkin kanssa, Hiltunen jatkaa.

Hänen mukaansa yhteistyön sujuvuus näkyy erityisesti siinä, että yhteydenpito on mutkatonta ja asioista puhutaan avoimesti. Usein tilanteet ratkeavat jo yhdellä puhelulla.

– Kun yhteistyötä halutaan tehdä puolin ja toisin, se näkyy kaikessa ja on kaikkien etu.

Yhteistyö näkyy myös loppuasiakkaalle

Hiltusen mukaan hyvä yhteistyö tavarantoimittajan ja urakoitsijan välillä näkyy myös loppuasiakkaalle.

– Kun yhteistyö toimii, asiat etenevät joustavammin, ongelmat ratkeavat nopeammin ja projekteissa voidaan luottaa siihen, että sovitut asiat pitävät. Se näkyy asiakkaalle laadukkaampana ja sujuvampana tekemisenä.

Onnistuneessa yhteistyössä tärkeää on molemminpuolinen arvostus.

– Haluamme olla sähköurakoitsijalle paras kumppani muun muassa joustavuuden ja asennettavuuden kautta. Kun tuotteet toimivat ja yhteistyö toimii, olemme asiakkaalle hyvä valinta.

Kumppanuus on sähköalalla enemmän kuin toimituksia

Sähköalalla toimivan kumppanuuden avaintekijöinä on Hiltusen mukaan henkilökohtaiset asiakassuhteet ja hyvä vuorovaikutus. Asioita ei ratkaista etäpalavereissa tai sähköposteilla, vaan tarvitaan yhteydenpitoa kasvokkain, luottamusta ja halua auttaa.

– Tämä työ vaatii sosiaalista kanssakäymistä. Ainakaan Itä-Suomessa tätä ei hoideta etämiiteillä. Pitää tuntea ihmiset ja olla valmis liikkumaan, kohtaamaan ja auttamaan.

Siksi Hiltunen aikoo jatkaa työssään niin pitkään kuin viihtyy siinä yhtä hyvin kuin nyt.

– Jos ei tykkäisi ihmisistä ja autolla ajamisesta, tätä työtä ei voisi tehdä. Minä viihdyn tässä hyvin.

Asentajasta työnjohtajaksi

Jyrki Utriaisen työaamu alkaa nykyisin eri tavalla kuin aiemmin. Hän tarkistaa, että keikkamiehellä on päivän hommat kunnossa ja töitä tiedossa koko päiväksi, ja että työmailla on kaikki tarvittava tarvikkeista työvoimaan. Päivä jatkuu sähköposteilla, kalenteroinnilla ja isoista työmaista huolehtimisella, välillä myös niillä vieraillen. Aiempi työ sähköasentajana on tuonut paljon työnjohtajan rooliin.

- Tiedän, millaista arki työmaalla on ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, jos työtä ei pysty tekemään parhaalla mahdollisella tavalla tai jos viivästyksiä tulee. Näitä asioita olen pyrkinyt karsimaan pois. Uskon, että pystyn hoitamaan tämän työn paremmin juuri käytännön kokemuksen ansiosta, sanoo Utriainen.

Utriainen tuli Sähkö-Saarelaiselle alun perin asentajan töihin vuonna 2013, pian sen jälkeen kun oli muuttanut Helsingistä Joensuuhun. Hän oli kuullut, että Sähkö-Saarelainen hoitaa isoja työmaita, ja juuri niille Utriainen halusi.

- Kokonaisuus kiinnostaa. On motivoivaa, kun alussa on pelkkä kasa puita ja lopussa jotain suurta. Haasteita on enemmän, ja koko ajan oppii uutta, kertoo Utriainen, joka opiskeli asentajanakin työn ohessa pitäen huolen osaamisensa ajantasaisuudesta ja jatkuvasta kehittymisestään monipuoliseksi alan ammattilaiseksi.

- Muistan monta mielenkiintoista kohdetta, joita olen päässyt tekemään. Esimerkiksi Suomen korkeimman, 14-kerroksisen puukerrostalon Penttilänrannassa ja Mehtimäen pesäpallostadionin. Tällaiset erikoiset rakennustyömaat ovat hyviä, koska niissä joutuu miettimään asioita uudella tavalla, jatkaa Utriainen.

Jyrki Utriainen viihtyy työssään Sähkö-Saarelaisella — Jyrki Utriaisen työpäivät Sähkö-Saarelaisella ovat vaihtuneet asentajan töistä työnjohdollisiin tehtäviin. Tämä on tuonut ison muutoksen niin työympäristöön kuin työpäivien sisältöön.

Uudelleenkouluttautuminen toi isoja muutoksia

Uralla eteneminen ei siis johtunut siitä, etteikö asentajan työssä olisi ollut enää uusia haasteita. Utriaisen terveys alkoi kuitenkin reistailla, eivätkä olkapäät enää kestäneet asentajan työtä.

- Vakuutusyhtiö mahdollisti minulle uudelleenkouluttautumisen. Olin täällä Sähkö-Saarelaisella oppisopimuksella pari vuotta ja valmistuin työteknikoksi vuonna 2022. Sen jälkeen jäin suoraan tekemään työnjohtajan ja projektinhoitajan tehtäviä, kertoo Utriainen.

Vaihto asentajasta työnjohtoon on tuonut isoja muutoksia niin työyhteisöön kuin omaan toimintaankin. Utriainen toimii nyt esihenkilönä aiemmille työkavereilleen ja tekee tiivistä yhteistyötä johdon kanssa.

- Olen ikään kuin siinä keskellä tasapainottelemassa. Pidän huolen siitä, että työmaat ovat kannattavia ja että asentajilla on mahdollisimman vähän kuormittavia tekijöitä työssään. Tietysti vaihto asentajasta esihenkilöksi aiheuttaa omat haasteensa myös asentajien keskuudessa, mutta olen saanut yllättävän paljon positiivista palautetta asentajilta ihan kasvotusten, kiittelee Utriainen.

Avoimella vuorovaikutuksella eteenpäin

Utriainen pitää paljon uusista tehtävistään, eikä suunnitelmissa ole seuraavia siirtoja. Hän kertoo, että avoimuus ja puhuminen ovat avainasemassa työssä onnistumisessa, kun ihmisten kanssa täytyy kommunikoida paljon ja kohdata välillä haastaviakin vuorovaikutustilanteita. Kokemusta tähän on kertynyt myös aiemmasta toimesta urheiluvalmentajana.

Utriainen käy säännöllisesti webinaareissa ja seminaareissa pitääkseen tietonsa ajan tasalla. Uutta tietoa tulee paljon koko ajan, ja Pohjois-Karjala tulee Utriaisen mukaan hieman jälkijunassa Etelä-Suomeen verrattuna.

- Täällä Sähkö-Saarelaisella saan melko vapaat kädet ja voin toimia itsenäisesti ilman, että kukaan häiritsee sitä. Meillä on hyvä ja tiivis työyhteisö. Tiivistetysti: saan tehdä tästä omannäköistä, enkä usko, että näin monessa paikassa on.

Kun ei vaan putkimieheksi joutuisi

Mikko Vainion yli 20-vuotinen ura Sähkö-Saarelaisella kertoo työyhteisöstä, jossa viihdytään pitkään. Käytännönläheinen työ, vaihtelevat päivät, kehittyvä tekniikka ja hyvä porukka ovat pitäneet Mikon talossa vuodesta 2002. Hänen mukaansa alan tulevaisuus näyttää hyvältä: sähköasentajille riittää kysyntää, ja parhaiten pärjäävät oma-aloitteiset, luovat ja uutta oppimaan valmiit tekijät.

Yksi asia oli nuorelle Mikko Vainiolle selvä. Hän ei ryhtyisi putkimieheksi, niitä suvussa jo oli useampi. Lukion käynyt Mikko halusi tehdä kuitenkin käytännönläheistä työtä käsillä, niinpä ammattikoulun sähköpuoli tuntui sopivalta ratkaisulta.

- Vuonna 2002 tulin Sähkö-Saarelaiselle työharjoitteluun ja siitä työura täällä sitten lähti alkuun ja on jatkunut katkeamattomana siitä saakka. Alussa olin varastossa ja siitä sitten pikkuhiljaa työmaille töihin, Mikko kertoo.

Kuten kertyneistä työvuosista voi päätellä, Mikko on viihtynyt Sähkö-Saarelaisella hyvin, ja työpaikan vaihto ei ole käynyt mielessä missään vaiheessa.

- Parasta tässä on työn vaihtelevuus. Jokainen päivä on erilainen, asiakkaat ovat erilaisia ja tekniikka kehittyy. Uutena asiana ovat tulleet älyratkaisut omakotitaloihin, laitteet saa seuraamaan pörssisähkön hintaa, Mikko sanoo, ja kertoo myös ohjelmointitaitojen olevan kysyttyjä ja tärkeitä tänä päivänä myös sähköpuolella.

- Mieleenpainuvin kokemus oli, no tietysti kaikki yhteiset reissut, mutta pääsin kerran Tuupovaarassa asiakkaan helikopterin kyytiin keikan jälkeen. Se oli aika odottamatonta, Mikko muistelee.

Toimiva yhteisö kaikin puolin

Oman asentajan tonttinsa lisäksi vastuulle on tullut myös luottamusmiehen tehtävät. Niitä Mikko on tehnyt jo 15 vuotta. Luottamusmiehen tehtävään kuuluu selvitellä työpaikka syntyneitä kiistoja tai näkymyseroja esimerkiksi palkan maksun ja työehtosopimuksen tulkinnan suhteen.

- Autetaan ymmärtämään tätä pykäläkieltä. Tyypillisin kiistatilanne lienee palkanmaksuun liittyvä asia, mietitään onko joku asia mennyt oikein esim. reissuhommissa. Kun näitä selvitetään, niin kyllä ne aina on oikein laskettu. Jos jokin asia on epäselvä, soitan Sähköliiton alue-esimiehelle ja kysyn neuvoa, kertoo Mikko.

- Mitään isoja riita-asioita ei ole tullut esille. Tämä on toimiva yhteisö kaikin puolin, ketään ei syrjitä ja uudet työntekijät otetaan hyvin vastaan, Mikko jatkaa.

Mikko kertoo, että sähköasentajille on kysyntää myös jatkossa. Käsillä tekeminen ei lopu, vaikka AI tehostaakin töitä monella eri alalla. Mikon mielestä alalla parhaiten pärjää luova ja oma-aloitteinen henkilö, joka haluaa oppia uutta.

Tehdään niin kuin itselle

Sähkö-Saarelaisen tiimissä on edelleen noin kymmenkunta samaa työntekijää kuin Mikon aloittaessa työt 24 vuotta sitten. Sähköpuolen lomautuksia on ollut viimeksi 90-luvulla. Mistä tämä menestys Mikon mielestä johtuu?

- No kyllä se on tuo nurkkahuoneen Jorma, jota saa kiittää. Jormalla on hyvät suhteet rakennusliikkeisiin. Pohja on tehty myös hyvin. Täällä on asenne “tehdään niin hyvin kuin itselle tehtäisi”, ja se kantaa, Mikko kiittelee.

- Työntekijät viihtyvät meillä, täällä ei ole kuppikuntia. Kaikki tulee juttuun kaikkien kanssa, meillä on mukavaa yhdessä ja hyvä huumori. Yhteisiä reissujakin on, joka toinen vuosi käydään sähkömessuilla ja muuallakin ollaan käyty, esimerkiksi kaapelitehtaalla ja valaisintehtaalla. Lisäksi meillä on yhteisiä illanviettoja, jotka varastomies organisoi, saunotaan ja käydään karaokessa, Mikko kertoo.

- Se, että täytetään jo 90 vuotta, on hatunnoston arvoinen paikka. Rakennusala on käynyt aikamoisen mullistuksen sinä aikana. On hienoa kuulua tähän yhteisöön. Enkä olisikaan ollut näin pitkään, jos en arvostaisi, Mikko summaa.

Pitkä ura syntyy luottamuksesta

Kun Paavo Matilainen ja Ismo Niikko muistelevat työvuosiaan Sähkö-Saarelaisella, esiin nousee kolme ydinasiaa: asiakkaat, luottamus ja porukka, joka pitää arjessa pystyssä. Vuosikymmenet ovat tuoneet muutoksia, mutta tekemisen ydin on säilynyt.

Kun Paavo Matilainen ja Ismo Niikko puhuvat Sähkö-Saarelaisella tehdyistä työvuosista – tai pikemminkin vuosikymmenistä – heillä molemmilla on ajatus, että pitkän, sattumankin kautta alkaneen työuran suola on hyvät asiakassuhteet, luottamus ja hyvä työyhteisö, jonka tuki on kantanut aina arjessa. Tämä ei jää huomaamatta haastattelijaltakaan. Ohi kulkevat Sähkö-Saarelaisen työntekijät käyvät iloisesti moikkaamassa, vitsailemassa ja taputtelemassa olalle eläkkeeltä haastatteluun saapuneita herroja.

- Kyllähän se työ oli elämässä se melkein tärkein asia, no perhekin tietysti, mutta täällä vietettiin aikaa melkeinpä eniten, Ismo kertoo.

- Täällä on saanut aina vapaasti keskustella ja viljellä huonoakin huumoria. Entisaikaan oltiin vielä enemmän porukassa: oli yhteisiä harrastuksia ja pihatalkoita, ja niissä kävi porukkaa, Ismo jatkaa.

Maalaispojasta myyjäksi

Mutta palataanpa hieman taaksepäin ajassa. Lapsuudessa Ismo kävi Joensuun keskustassa perheen kanssa ja haaveili aina olevansa myyjä. Maalaispoika halusi tehdä kauppaa, se oli selvä. Kun sanomalehti Karjalaisessa oli ilmoitus avoinna olevasta Sähkö-Saarelaisen myyjä-harjoittelijan paikasta, päätti 18-vuotias Ismo hakea siihen heti.

- Menin haastatteluun keskustan liikkeelle, ja parin päivän päästä lauantaina tuli soitto johtajalta Antilta: Tervetuloa maanantaina! Pääsin aloittamaan vihreänä kaverina, vanhemmat kollegat antoivat opastusta ja neuvontaa, Ismo kertoo.

- Töihin tulo oli suoraviivaisempaa kuin nykyisin. Ei ollut samanlaisia prosesseja. Kun mie tulin intistä pois, olo oli tyhjä - mitäs nyt? Mutta silloinen yrittäjä Antti Saarelainen sitten soittikin kotiin, että mitäs se Paavo tekee, nyt voisi olla mahdollisesti töitä. Vanhemmat veljet kun olivat olleet töissä Saarelaisen yrityksessä, niin siitä muisti minut, Paavo puolestaan muistelee ja kertoo saaneensa varaosamyyjän paikan siltä istumalta 11. helmikuuta 1980.

Kattokruunut pakussa ympäri maakuntaa

Sekä Paavon että Ismon työura samassa firmassa on siis tavattoman pitkä: Paavolla vähän vajaa 44 vuotta ja Ismolla 45 vuotta 7 kk. Heidän uransa Sähkö-Saarelaisella kulkee läpi käsin kirjoitettujen huoltomääräimien, telefaksilla tehtyjen tilausten ja aikakauden, jolloin televisio maksoi useamman kuukauden palkan ja kattokruunuja käytiin sovittamassa sisustukseen ihmisten kodeissa. Paavo muistaa hyvin ajan, jolloin kaikki tehtiin käsin: kynällä, paperilla ja fyysisesti. Konttorissakin oli “puolentusinaa” ihmistä ja työnkuvat olivat laajoja.

Tietotekniikan tulo muutti arkea

Ajan tuomiin muutoksiin molemmat kertovat kasvaneensa pikku hiljaa. Isoimpina muutoksina miehet kokevat tietotekniikan tulon: kynästä ja paperista luovuttiin, ja tiedot alkoivat siirtyä jouhevammin. Varastosaldoja ei tarvinnut enää käydä laskemassa viikoittain käsipelillä. 2010-luvun tienoilla suurten kodinkoneketjujen, kuten Gigantin, tulo ravisutti markkinoita – kuten myös internetin yleistyminen.

- Työ muuttuu, eikä enää ole samanlaisia ammattinimikkeitäkään. Esimerkiksi aiemmin meillä oli tsuppari: hän toimi jakelijana eli vei asiakkaille tuotteita ja jakoi laskuja. Samoin RTV-huolto hävisi. Aika muuttuu ja työt muuttuvat, kertoo Paavo.

- Niin, tuotevalikoima oli myös rajatumpi, vaikka oli meilläkin paljon malleja. Tuotteet olivat kalliimpia: televisio maksoi noin 4000 markkaa ja palkka oli noin 1500–2000 markkaa, investointi oli siis suuri. Ja kyllähän niitä koneita korjattiinkin, kun se oli kannattavaa. Nykyään kodinkoneet ja elektroniikka ovat kertakäyttöisiä: kun entinen menee rikki, tulee halvemmaksi ostaa uusi, harmittelevat miehet.

Pienet tarinat jäävät elämään

Vuosikymmeniin mahtuu myös tarinoita, jotka kiteyttävät ajan hengen. Ismo kertoo tapauksesta, jossa asiakas, vanhempi rouva, osti pöytäradion ja soitti pian perään radion myyneelle Hanskille: “Mitä myit, ei näytä samalta. Tässä laitteessa ole samanlaisia nappeja.” Hanski hoksasi, että asiakas saattaa tutkia laitetta takaosasta ja pyysi pyöräyttämään laitteen toisinpäin. Tälle sattumukselle naurettiin asiakkaan kanssa yhdessä.

Paavo puolestaan muistaa vanhemman huoltomiehen Eeron, joka oli menossa asiakkaalle keikalle, mutta keikka oli vähän niin kuin unohtunut. Kun asiakas kyseli, milloin asentaja mahtaa tulla paikalle, Eero pelasti tilanteen supliikkimiehenä: “Tää keikka oli sovittu huomiseksi, mutta käykö jos tulen tänään?”

- Vaikka välillä sattui virheitä, mutta siitä pidettiin kiinni, että tehdään mitä luvataan. Ja jos ei pystytä tekemään ajoissa, kerrotaan se asiakkaalle, Paavo kertoo ja sanoo asiakkaiden olleen myös aiemmin ymmärtäväisempiä, kun töitä tehtiin enemmän ihmiseltä toiselle.

- Luottamus asiakkaaseen rakennetaan pikku hiljaa. Pitää asettua asiakkaan housuihin ja pyrkiä täyttämään hänen toiveensa. Liika tuputtaminen ei ole hyvä. Kun asiakas tulee liikkeeseen uudestaan, tietää onnistuneensa, jatkaa Ismo.

Molemmat miehet pysyivät firmassa koko työuran. Hyvä työympäristö ja hyvä työpaikka kannustivat jatkamaan - uusiakin haasteita on löytynyt Paavon edetessä varaosamyyjästä huoltopäälliköksi ja Ismon harjoittelijasta myymäläpäälliköksi.

- No se kokonaisuus miellytti. Aina tuli uutta vaikka teki samaa tehtävää. Aina tuli ne uudet asiakkaat ja tuotteet. Tää oli just sellaista, mistä unelmoin pikkupoikana, Ismo kiittää.