Lukion ja armeijan jälkeen ammattikoulun sähköpuolen opintoihin. Sellainen oli Mika Nevalaisen polku, eikä yllätys – suvussa on enemmänkin sähköpuolen ammattilaisia. Lukiopohjalta opinnot sujuivat rivakkaa vauhtia. Kahdessa vuodessa Nevalaisen plakkarissa oli sekä sähköasentajan että automaatioasentajan paperit.

- Ammattikoulussa sai hyvät pohjatiedot ammattiin, Mika Nevalainen tuumaa.

Kuinka korkealle kukin tavoitteensa asettaa, on Nevalaisen mukaan itsestä kiinni. Tuoreiden opintojenkin jälkeen osaamisen päivittäminen on tärkeää. Jatko-opintoja mies ei ainakaan toistaiseksi pohdi, nyt parasta osaamisen kartuttamista on työnteko.

- Tykkään haasteista. Aina eivät sähkösuunnitelmat paperilla pidä täysin paikkaansa, siinä tilanteessa pitää osata soveltaa. Tarvittaessa tietoa ja tukea saa kysymällä.

Sähkö-Saarelaiselle Mika Nevalainen tuli ensimmäistä kertaa harjoittelijaksi opiskeluaikana. Harjoittelu poiki kesätyöpaikan kahtena seuraavana kesänä. Toisen kesän jälkeen Nevalainen pestattiin ensin vuoden määräajaksi nuoremmaksi sähköasentajaksi. Vuoden kuluttua työ vakinaistettiin.

”Parasta osaamisen kartuttamista on työnteko”

- Urakkapuolen töitä olen enimmäkseen tehnyt. Työ on välillä hyvin itsenäistä, ja koen saaneeni sopivasti vastuuta. Kun urakkansa hoitaa ripeästi ja kunnialla, työstä myös palkitaan.

Mika Nevalainen arvostaa työnantajansa asennetta myös loma-ajankohtien järjestelyissä. Nuorimies on innokas metsästäjä, lomatoiveet painottuvat syksyyn.

- Muutaman hirven ja pienriistaa olen metsästänyt. Karhun olen tavannut, mutta kaatamatta tuo vielä toistaiseksi on.